Tarikoitushan oli tänään pitää lepopäivä ja tehdä "ei mitään". Tekemättömyyttä jaksoimme melkein yhteentoista asti, jolloin otimme tuktukin alle ja matkasimme puolituntia mutahoitolaitokseen. Ensin turistit siveltiin mudalla, kuivatettiin auringossa, pesijä pesi mudan saippualla pois ja lopuksi keho pestiin vielä käyneiltä rusinoilta haisevalla mämmillä. Oli mahtavaa, että joku hinkkasi sienellä meistä kahden viikon reissuliat pois. Suihkuttelun jälkeen meidät ohjattiin rentoutumaan mineraalikylpyyn. Akseli rentuotui meistä eniten ja kakkasi ammeeseen. Siihen päättyi poikien rentoutuminen... Hoito viimeisteltiin  kropan rasvauksella ja kasvovedellä. Muuten mukavaa lepopäivän viettoa, mutta Elinan atooppiseen kuivaan ihoon ei ihan paikalliset kosteusemulsiot riittäneet ja nyt olo on kuin kaksiviikkoa Benidormin auringon alla kärventyneellä brittimummolla. 

Tuktukmatka jatkui suosittuun nähtävyyteen: "kalaluolaan", joka osoittautui reissumme ensimmäiseksi turhaksi kohteeksi. Vuoren sisästä tuli pieni puro, joka yhdistyi lampeen. Nämä kuhisivat karppeja, joille turistit heittivät ostamiaan hedelmiä. Maija tykkäsi kalojen syöttämisestä Akselin nukkuessa päiväuniaan kantorinkassa. 

Illalla saatiin ostettua koko perheelle t-paidat hauskalta hepulta, joka osasi kiittää suomeksi, ou jea. Koko perheen ravintolaillalliseen tuhlaantui kokonaiset kaksi euroa, kun vaivauduimme siirtymään sata metriä sivuun turistialueelta. Päätettiinpä vielä sitten päivän päätteeksi  varata huomiseksi koko päivän vaellus läpi heimokylien. 

 

 

 

 

Pensselitäti sutii mutaa turistin pintaan

Jussin ruhoon tarvittiin kaksi sutijaa (Maijan ottama kuva)

Kelvollista maisemaa tuktukin kyydistä

Maija ruokkii kaloja

Iltapalaksi Malaronea mansikoiden kera